Yksi tämän vuoden suurimmista puheenaiheista on ollut suomalaiset verkkokaupat tai itse asiassa niiden puute markkinoilla. Suomessa onkin herätty hitaasti verkkokaupan nousuun ja tämä on tehnyt ulkomaisille verkkokaupoille helpoksi vallata Suomen markkinat.
Suomen markkinoille on tullut useita ulkomaisia verkkokauppoja, jotka ovat nähneet selvän markkinaraon Suomessa. Viime vuoden loppupuoliskolla esimerkiksi vaatetusalan verkkokauppakäynneistä 86 prosenttia osui ulkomaisten liikkeiden sivuille. Googlen teettämän tutkimuksen mukaan 58 prosenttia vastaajista ostaisi kuitenkin mieluummin kotimaisesta kuin ulkomaisesta kaupasta, jos molemmissa olisi sama valikoima.
Yritysten kuitenkin pitää olla siellä missä asiakkaatkin eli verkossa. Suomalaiset asiantuntijat ovatkin huolissaan siitä, että Suomi on putoamassa digitalisaation kelkasta. Myös vastikään julkaistusta Digibarometri-vertailusta kävi ilmi, että yrityksissä digitalisaation hyödyntämiseen on erinomaiset edellytykset, mutta käytännössä sitä hyödynnetään vain keskinkertaisesti.
Verkkokauppa on nopeimmin kasvava ala myös Suomessa ja se on kasvanut 20% vuosivauhtia jo pitkään. Esimerkiksi vuonna 2011 se oli peräti 15 miljardia euroa. Verkkokauppa on itse asiassa jatkanut kasvuaan myös niinä vuosina, joina muu myynti on kokenut notkahduksen. Herääkin kysymys, että miksi suomalaiset yritykset eivät halua tai uskalla panostaa verkkokauppaan?
Samalla kun ulkomaiset verkkokaupat vyöryvät Suomeen, vain puolet suurimmista suomalaisista kaupan alan yrityksistä on lähtenyt kalastelemaan ulkomaisia asiakkaita verkossa. Pohjoismaisista verkkokaupoista lähes kaksi kolmesta myy tuotteita myös kotimaan ulkopuolelle, suomalaisista vain joka neljäs.
Kannattaa pitää mielessä, että verkkokauppa toimii jo lähtökohtaisesti hyvin globaalissa maailmassa, sillä se ei ole, toisin kuin kivijalkakaupat, sidottu sijaintiin vaan markkina-alueena voi yhtä hyvin toimia Suomi, Eurooppa tai vaikka koko maailma. Verkkokauppaa perustettaessa asiaa kannattaisikin usein miettiä juuri tästä näkökulmasta, sillä maailma todella on avoin verkkokaupoille. Kilpailu on tietysti maailmalla kovaa myös verkkokauppojen osalta, mutta maantieteelliset rajat eivät niitä samalla tavalla kosketa kuin perinteistä kauppaa.
Ostokokemuksen osalta verkkokaupat puolestaan vertautuvat hyvin kivijalkakauppoihin. Ostoprosessin tulee olla mahdollisimman sujuvaa, jotta ostaminen viedään loppuun asti ja käyttäjä palaa uudestaan verkkokaupan asiakkaaksi. Laatuun ja käyttäjäkokemukseen panostaminen maksaa myös verkossa, mutta selvästi vähemmän kuin fyysisen kaupan kohdalla.
On arvioitu, että kansainvälinen verkkokauppa viisinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä ja tämän vuoksi myös suomalaisten yritysten todella kannattaisi pysyä verkkokaupan kehityksessä mukana. Suomalaisten yritysten on korkea aika ymmärtää verkkokaupan mahdollisuudet ja alkaa panostamaan siihen merkittävällä tavalla ennen kun on jo liian myöhäistä, sillä liian suurelta takamatkalta ei kilpailijoita enää tavoiteta.
Jos yritykset todella haluavat kehittää sähköisiä palvelujaan ja sitä kautta pysyä kehityksessä mukana, niin se vaatii pitkäaikaista strategiaa ja rohkeutta ensimmäisen askeleen ottamiseksi. Ilman tätä askelta yritys on kuitenkin varmasti putoamassa kehityksen kelkasta.